Lapin omat TKI-luvut saatava nousuun
Lappi on tällä hetkellä yksi Suomen kuumimmista maakunnista, kun katsotaan alueelle suunniteltavia uusia investointeja. Investoinneista huokuu tutkimus- ja kehitystyön tuloksena syntyneet innovaatiot, kuten vaatejätteestä valmistettava uusiotekstiilikuitu tai vihreän metanolin tuottaminen laivaliikenteelle. Lappi on selkeästi kiinnostava ja houkutteleva investointiympäristö ja erinomaista näin.
Jaa somessa
Suomessa astui voimaan niin sanottu TKI-rahoituslaki tämän vuoden alusta ja lain tarkoitus on tavoitella 4 %:n tutkimus- ja kehitysmenoja (T&K-menot) suhteessa Suomen BKT:hen vuoteen 2030 mennessä. Lain perusteella kerran vaalikaudessa tehdään suunnitelma siitä, miten julkisella rahoituksella tuetaan tavoitteen toteutumista. Se olikin ensimmäisiä asioita, mistä saatiin julkisesti sopu hallitusneuvotteluissa. Tavoitteen toteutuminen vaatii kuitenkin erityisesti yrityskentän panostuksia TKI-toimintaan, sillä yrityksien rahoituksen tavoitellaan kattavan 2/3 T&K-menoista.
Jos valtakunnan tavoite on neljä prosenttia, niin valitettavasti tässä tilastossa kovassa nosteessa oleva Lappi ei pärjää. Lapin T&K-rahoitus oli vuonna 2021 alle prosentin suhteessa alueen BKT:hen, ja selvitimme kauppakamarissa tutkimuslaitos ETLA:n kanssa viime syksynä, että jos Lappi haluaisi maakunnan T&K-menojen olevan 4 % suhteessa alueen BKT:hen vuonna 2030, pitäisi menot kasvaa lähes 300 miljoonaa euroa. Tavoite on utopiaa tilanteessa, jossa tämän hetkinen rahoituspotti on Lapissa 68,2 miljoonaa. Sivumainintana on sanottava, että jokainen muu yliopistomaakunta muuten pääsee T&K-menoissaan yli kahteen prosenttiin suhteessa alueensa BKT:hen – takamatkalla ollaan.
Toinen tilasto, missä menestystä ei Lappiin ole ollut jaossa, on Business Finlandin yrityksille jaetut innovaatiorahoitukset. Kun vuonna 2022 koko valtakunnassa jaettiin yrityksille 503 miljoonaa euroa yrityksien innovaatiorahoitusta, tuli Lappiin tästä potista yksi promille, eli prosentin kymmenys. Pottimme oli Business Finlandin tilastojen mukaan Suomen maakunnista reilusti heikoin. Toiseksi vähiten yritysten innovaatiorahoitusta käyttäneessä maakunnassa Kainuussa oli innovaatiorahoitus lähes kaksinkertainen Lappiin verrattuna. Vierusmaakunta Pohjois-Pohjanmaalla puolestaan rahoitettiin yrityksen innovaatioita reilulla 18 miljoonalla samalla kun Lapin potti oli hieman päälle 560 000 euroa.
On siis todettava, että kasvun rinnalla Lapissa on saatava nousuun maakuntamme omat TKI-luvut, jotta yrityksillämme on potentiaalia olla osa isojen investointien arvoketjuja ja että Lapissa tapahtuvan teollisuustoiminnan jalostusaste voidaan pitää mahdollisimman korkealla. TKI:lla on merkittävä rooli kasvun kannalta, esimerkiksi Business Finlandin innovaatiorahoitusta saaneiden PK-yritysten vienti kasvoi 29 %:ia vuosina 2019-2021. Tähän kasvuun pitää Lapissa toimivien yritystenkin päästä kiinni.
Antti Eteläaho, kansainvälisten asioiden asiantuntija / projektipäällikkö
Lapin kauppakamari