Lapin kaivostoiminnan arvonluonti on kasvanut suotuisasti viime vuosina, mutta toimialalta puuttuvat vahvat yhteistyörakenteet

Kaivostoiminta ja sen arvonluonti on kasvanut suotuisasti viime vuosina Lapissa, mikä on edesauttanut Lapin kaivoksia palvelevan pk-yrityskentän kasvua ja tuonut alueelle lisää verotuloja ja taloudellista aktiviteettia. Liikevaihdon kasvun kehitys on perustunut kaivannaismäärien kasvuun sekä suotuisaan raaka-ainekehitykseen keskeisten mineraalien osalta. Yhteiskunnan sähköistyminen lisää merkittävästi mineraalien kysyntää vahvistaen myös Lapin kaivoksien tuotannon tarvetta.  Lapin kaivannaisteollisuuden työllisyyskehitys ei ole ollut yhtä voimakasta kuin liikevaihdon kasvu, mikä selittyy pitkälti toiminnan teknologisen kehityksen ja raaka-aineiden hintojen nousun myötä. Valtaosa työpaikkojen lisäyksistä on myös syntynyt itsessään kaivosyhtiöihin ja pk-yrityskentässä työllisyysvaikutus on arvioitu olleen vähäisempää, mutta silti merkitsevää.

Jaa somessa

Valtaosa Lapin kaivoksia palvelevista pk-yrityksistä on maansiirtoon ja infrarakentamiseen erikoistuneita toimijoita. Toisena keskeisenä segmenttinä ovat kaivospalveluita ja -ratkaisuja tuottavat yritykset, jotka tuottavat poraus-, prosessi-, ja tehdasprosesseja, niin sanottuja kaivostoiminnan ydinpalveluita.

Lapin pk-yrityskentälle kiertotalous ja vesienhallintahaasteiden ratkaiseminen voi tarjota erinomaisia mahdollisuuksia, samalla luoden ratkaisuja suoraan globaaleille markkinoille.  

Toimialan tulevaisuudessa vihreä siirtymä on keskeinen kasvun luoja, mutta myös haaste. Sekä kaivosten, että pk-yrityskentän on kyettävä kehittämään kaivostoiminnan ympäristöjalanjälkeä pienentäviä menetelmiä tiukentuvassa lainsäädännön ja sidosryhmämielipiteiden ympäristössä. Vesienhallinta, kaivosten sijoittuminen ja suorat ekologiset vaikutukset ovat koko toimialan yhteisiä kasvun hidasteita, joihin TKI-yhteistyöllä voidaan löytää ratkaisuja tehokkaammin kuin kaivostoimijat yksinään.

Pk-toimijakenttä on hyvin integroitunut osaksi kaivoksien toimintaa, mutta varsinaista TKI-kehitystoimintaa oman arvoketjun ulkopuolella tapahtuu hyvin vähän. TKI-toimintaa toteutetaan yritysten välillä, mutta laajemmat kehitysverkostot puuttuvat. Digitalisaatio ja vihreä siirtymä nähdään molemmat merkittävinä mahdollisuuksina kehittää toimintaa ja parantaa kannattavuutta, mutta lähtökohtaisesti kehitystoiminta on kaivosyhtiöiden itsensä toteuttamaa. Sekä yritykset, että tutkimus ja oppilaitokset peräänkuuluttavat lisää yhteistyötä ja aktiivisuutta toinen toisiltaan. Yhteistyötä Pohjoismaiden välillä on strategisella tasolla, mutta pk-sektoritasolla yhteistyötä on vähän – taistelu työvoimasta ja kaivostoiminnasta on vahvaa alueen yritysten välillä.

Tutustu koko selvitykseen: https://arcticsmartness.fi/wp-content/uploads/Kaivoksia-palveleva-arvoketju-ja-pk-yrityssektori-Lapissa-Korkia-Consulting-Oy-Final.pdf

Ymmärtääksemme lappilaisten kaivostoiminnan pk-yritysten tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tarpeita, Korkia Consulting teki selvityksen kaivoksia palvelevasta arvoketjusta ja pk yrityssektorista Lapissa. Selvityksen tilasi Lapin Älykkään erikoistumisen kehittämishanke (FOKUS) Lapin älykkään erikoistumisen strategian tueksi. Selvityksen kohteesta rajattiin pois malminetsintä, koska sitä selvitettiin osana toista kokonaisuutta.

Lisätietoa:
Kaarina Mäcklin
Lapin liitto