Kansainvälinen yritysrahoitus

EU on merkittävä yritysrahoittaja Euroopassa, ja myös lappilaisten yritysten kannattaa tutustua suoran EU-rahoituksen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Pk-yritykset voivat hakea EU-rahoitusta yksin tai yhdessä alueen toimijoiden, kuten klustereiden ja TKI-organisaatioiden kanssa.

Suora EU-rahoitus on erittäin kilpailtuaTeam Finland ja sen hakeminen vaatii paljon resursseja. Kannattaa siis hyödyntää tarjolla olevia tukipalveluita, esim. Team Finland -verkostoa jo siinä vaiheessa, kun suunnittelee rahoituksen hakemista.

INNOSUP-ohjelman rahoitus PK-yritysten innovaatioiden tukena

Tutustu Digipoliksen sivuilla INNOSUP-rahoitukseen, jota osoitetaan suoraan yritysten innovaatioiden tukemiseen!

EU rahoittaa yrityksiä sekä suoraan että epäsuorasti. Suoraa rahoitusta haetaan nimensä mukaisesti suoraan EU:lta, epäsuoraa taas alueellisten ja kansallisten viranomaisten kautta.

Vinkkejä rahoitushakuun

Tutustu tarkkaan hakuehtoihin ja -ohjeisiin.
Varaa reilusti aikaa hakemuksen suunnitteluun ja kysy tarvittaessa neuvoa.
Jo hakemuksen suunnitteluvaiheessa kannattaa yleensä olla yhteydessä rahoitusta myöntävään tahoon.
Varmista aina rahoitushakujen määräajat rahoittajalta.

Norrhydro Oy on rovaniemeläinen hydrauliikka -alan yritys, joka on toiminut alallaan jo yli 30 vuotta. Tällä hetkellä sillä on Rovaniemen päätoimipaikan lisäksi tuotekehitysyksikkö Tampereella, insinööritoimisto Kuopiossa ja myyntikonttori Amerikassa. Yritys suunnittelee, valmistaa ja huoltaa hydrauliikkasylintereitä, joita käytetään erityisesti vaativassa tuotantokäytössä olevissa liikkuvissa kalustoissa, kuten metsä- ja kaivinkoneissa. Yrityksen toimitusjohtajan Yrjö Trögin mukaan yritys on hyvin ylpeä asiakkaistaan, jotka ovat omalla markkinaosuudellaan maailman parhaimmistoa – skandinaaviset menestyjät kuten Ponsse, Volvo, Sandvik ja Outotec ovat yrityksen asiakkaita.

Norrdigi

Norrhydro on ollut edelläkävijä digitaalisen ja energiaa säästävän hydrauliikkainnovaation kehittämisessä. Trög kertoi Kohti kasvua ja kansainvälistymistä -webinaarissa, että Norrdigi™ innovaatiossa on kyse pitkäjänteisestä kehittämistyöstä, joka alkoi jo vuosina 2009–2010, jolloin Norrhydro aloitti yhteistyön Tampereen yliopiston kanssa ja pääsi tutkimushankkeisiin mukaan. Näistä syntyi spin-off-idea digihydrauliikkajärjestelmästä – prototyyppejä rakennettiin ja innovaatiota kehitettiin sekä omalla, että Tekesin (nykyinen Business Finland) rahoituksella.

Trög kertoi Yle uutisten haastattelussa, että Norrdigi™ on älykäs hydrauliikkajärjestelmä, joka kuluttaa energiaa vain tarpeen mukaan, eikä energiaa mene niin paljon hukkaan kuin perinteisissä raskaissa ja kalliissa järjestelmissä. Näin innovaatio myös kehittää omalla alallaan työkoneteollisuudessa ratkaisuja haasteisiin energiatehokkuuden, päästöjen vähentämisen ja jopa päästöttömyyden näkökulmista.

Vuonna 2016 innovaatio oli siinä vaiheessa, että Norrhydro halusi panostaa järjestelmän kansainväliseen kaupallistamiseen sekä taloudellisten resurssien vahvistamiseen. Kun Business Finland antoi vinkin SME rahoitusinstrumentista (nykyinen EIC Accelerator) tätä tarkoitusta tukemaan, alkoi yrityksessä noin vuoden mittainen hakemusprosessi.

 

Työkone ja revontulet taivaalla
Kuva: Lapin materiaalipankki | Markus Kiili

 

Kolmas kerta toden sanoo

Trög kertoi webinaarissa, että Norrhydro alkoi perehtyä SME instrumenttiin marraskuussa 2017, ja tavoitteena oli saada hakemus valmiiksi tammikuun 2018 hakuun. Ensimmäinen kerta ei tuottanut haluttua tulosta, eli jatkoon ei päästy. Hakemuksesta sai kuitenkin arviointianalyysin, jonka avulla sitä oli mahdollista parantaa.

– Muutettiin siinä aika paljon tietynlaisia näkökulmia. Tuotiin asiakasarvoa ja lisäarvoa, kaikkea sellaista. Me tehtiin minun mielestä täydellinen hakemus, kertoo Trög.

Täydellisestä hakemuksesta huolimatta vieläkin jäätiin tavoitepisteistä eikä jatkoon päästy. Elettiin maaliskuuta 2018. Seuraava haku olisi toukokuussa 2018, mutta työkiireiden vuoksi Trög päättikin lähettää saman hakemuksen kuin edellisellä kerralla. Päätös oli hyvä, sillä hakemus pääsi jatkoon. Trögin mukaan tämä kertoo jotain arvioitsijoista:

– Nyt varmaan oli paremmat arvioijat meillä, sellaiset, jotka ymmärsivät paremmin sen meidän tuotteen, sen näkökulman ja mikä se hyöty on siinä.

Trög painottaa sparraajan apua hakemuksen tekemisessä. Eli henkilö, joka ymmärtää EU:n painopisteitä ja arvioitsijoiden näkökulmia on prosessissa arvokas. Yritys käyttikin hyödykseen Business Finlandin suosittelemaa sparraajaa, joka ei kuitenkaan osallistunut hakemuksen kirjoittamiseen. Trögin mukaan se työ tulisi yrityksen tehdä itse:

– Älä missään tapauksessa ulkoista konsultille sitä kirjoitusta, vaan täytyy itse ymmärtää, että mitä siinä tehdään.

 

Rovaniemen lentokenttä
Kuva: Lapin materiaalipankki | Petri Teppo

 

Pitchaamaan Brysseliin

Seuraavaksi edessä oli matka Brysseliin kesäkuussa 2018, mitä edelsi kuitenkin nopeatempoinen materiaalin tallentaminen EU-portaaliin. Hyväksi onneksi yritys oli jo aiemmin valmistellut pitchinsä lähes esityskuntoon.

Tulee muistaa, että SME instrumentti oli todella kilpailtua rahoitusta. Trög kertoi, että kaikista kyseisen hakukierroksen hakijoista (n. 1500 yritystä) noin 100 yritystä pääsi pitchaamaan, ja tästä joukosta 50 % sai avustuksen.

Itse pitch oli 10 minuuttia pitkä ja sen arvioi joukko EU:n virkamiehiä ja sijoittajia. Tämän jälkeen arvioitsijoiden kysymyksille oli varattu 20 minuuttia. Protokolla oli tiukka, eikä aikatauluista joustettu.  

Eteenpäin!

Heinäkuussa 2018 yritys vastaanotti tiedon rahoituksen saamisesta, eli he olivat päässeet 4 %:n joukkoon hakeneista. Vielä ei kuitenkaan voinut hengähtää, vaan materiaalin toimittaminen EU-portaalissa tarkoitti paljon työtä. Projekti käynnistyi marraskuun alussa 2018, eli oli kulunut vuosi siitä, kun hakuprosessi sai alkunsa.

Vuonna 2021 Norrhydro elää Trögin mukaan voimakasta kasvun aikaa:

– Ollaan tälläkin hetkellä noin 20 prosentin kasvussa viime vuoteen verrattuna. Ollaan nytkin parikymmentä uutta työntekijää rekrytty tämän alkuvuoden aikana.

Myös mittava yhteistyö Volvon kaivinkoneiden kanssa on ollut erityisen merkittävä Norrdigi innovaatiolle. Keväällä 2021 yritys oli etenemässä pilotoinnista kohti sarjavalmistusta.

Koronapandemian myötä Norrhydro on uudistanut myös tapaansa hankkia asiakkaita ja on panostanut digitaalisuuteen myynnissä ja markkinoinnissa. Yritys on siirtynyt messujen kiertelemisestä virtuaalisiin toimintamalleihin ja työkaluihin. Asiakkaan kiinnostuksen herättäminen ja tiedon jakaminen digitaalisin keinoin on Trögin mielestä paljon tehokkaampi keino lähestyä potentiaalisia asiakkaita:

– Ollaan saatu todella hyviä kokemuksia siltä saralta, Trög sanoo.

 

Katso alta 5.11.2020 järjestetty Kohti kasvua ja kansainvälistymistä -webinaari, jossa toimitusjohtaja Yrjö Trög kertoo, miten rovaniemeläinen Norrhydro Oy haki – ja sai – suoraa EU-rahoitusta. Esitys pdf-tiedostona.

Yritys voi hakea Euroopan unionilta kehittämisrahaa yritystoimintansa tueksi esimerkiksi osallistumalla suurempiin konsortioihin tutkimushankkeissa. Yksi esimerkkiä tälläisestä yrityksestä on Radai Oy. Radai lähti kehittämään yritystoimintaansa osallistumalla kansallisiin hankkeisiin ja pääsi myöhemmin mukaan isompiin EU:n Horisontti 2020 -tutkimushankkeisiin. Lue alta Radain kasvutarina!

Kuva: Radai Oy

Oululainen Radai Oy perustettiin vuonna 2013 ideasta yhdistää magneettikentän mittaus juuri markkinoille nousseen drone-teknologian kanssa. Suunnitteluvaiheen jälkeen perustajat lähtivät hakemaan rahoitusta, ja tässä yritys onkin menestynyt. Radai tähtää kansainvälistymiseen, mutta markkinat ovat toistaiseksi vielä Suomessa. 

Miksi Radai on niin menestynyt rahoituksen hakemisessa? 

– Fokus täytyy löytyä itse tuotteen tekemisessä, ettei tehdä projektia pelkästään projektia varten, painottaa Radain toimitusjohtaja Ari Saartenoja. Tärkeää on pystyä osoittamaan, että tuote on haluttu markkinoille, jolloin hakemukseen tulee luotettavuutta. 

Alkuun molemmat perustajista olivat pääsääntöisesti töissä muualla, kunnes vuonna 2015 Saartenoja hyppäsi kelkkaan kokoaikaisena työntekijänä. Rahoitusta saatiin muun muassa ELY-keskukselta sekä Tekesiltä (nykyiseltä Business Finlandilta) erinäisiin kansallisiin projekteihin, joissa Radai oli mukana. Luonnonvarasäätiö rahoitti sähkömagneettien laitteiston kehittämistä.  Yrityksen perustaminen vaatii yritykseltä kuitenkin aina myös omaa rahaa. Tässä tapauksessa perustajilla oli tukenaan kavereita sijoittamassa kasvavaan yritykseen.  

Hyvät kontaktit GTK:ssa (Geologian tutkimuskeskus) ovat olleet äärimmäisen tärkeitä Radain liiketoiminnan kehittämisen kannalta. Hyvät verkostot ovat mahdollistaneet pääsyn erilaisiin projekteihin. Rahoitushakujen tekemisen tukena on ollut myös vahva akateeminen tausta. Vaikka koulutus ei aina kerro kaikkea, siitä on kuitenkin ollut paljon etua muun muassa rahoitushakemuksen teossa. 

Rahoituksia hakiessa täytyy pystyä tarjoamaan jotakin uutta ja innovatiivista. Tuotteen ja idean täytyy olla luotettava eli täytyy pystyä osoittamaan jotakin konkreettista jo hakuvaiheessa, esimerkiksi prototyyppiä tai tehtyä testausta omissa kohteissa. Radai lähti ensimmäisenä liikkeelle siitä, että Suomessa haettiin useita tukia sekä rakennettiin verkostoja GTK:n avulla. 

Radain menestykseen liittyi vahvasti, että palvelun kehittämisessä oltiin oikeaan aikaan liikkeellä. Dronet olivat (ja ovat edelleen) isossa nosteessa, josta oli paljon hyötyä myös oman liikeidean markkinoinnissa ja myymisessä. 

– Myyntityötä on tehty useampi vuosi ennen kuin sana lähti liikkeelle. Verkostot auttavat tässä, koska täysin tuntemattomilta harvoin tilataan, kertoo Saartenoja. 

Tämän jälkeen Radai on ollut useammassa Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluvassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa, kuten esimerkiksi vuosina 2017–2020 MULSEDRO (MultiSensorDrone) -hankkeessa, joka toimi Radain kasvutarinan alullepanijana. Hankkeen rahoitti EIT Raw Materials osana Horisontti 2020 -ohjelmaa.  

Toinen käännekohta Radain menestystarinassa on Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluvaan NEXT-hankkeeseen mukaan lähteminen. Hankkeessa kehitetään muun muassa sähkömagneettista mittausta. Rahoitus on mahdollistanut yritystoiminnan kehittämisen sekä lisätyövoiman palkkaamisen. Tämän jälkeen, ikään kuin jatkumona NEXT-hankkeelle, Radai lähti mukaan toiseen Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluvaan GOLDENEYE-hankkeeseen (2020–2023). Radain teknologinen valmiustaso (TRL) on noussut hankkeiden aikana varhaisen vaiheen tasosta tasolle 7. Teknologinen valmiustaso kuvaa yrityksen teknologista valmiustasoa (ks. kuva alla).

Kansainvälisiin EU-hankkeisiin osallistuminen rakentaa väylän tutustua partnereihin ympäri Eurooppaa. Jatkossa Euroopan partnerit saattavat pyytää osalliseksi hankkeisiin, joten yhteistyö tuottaa hedelmää pitkällä tähtäimellä.

– Yksinään ei kansainvälisille markkinoille olisi päästy, kertoo Saartenoja.

Lähde: Saartenoja, A. (2020). Kohti kasvua ja kansainvälistymistä, osa 1 -webinaari. Arctic Smart Growth (ASG) -hanke.

EU:n suora yritysrahoitus

EU myöntää suoraa tukea yrityksille esimerkiksi Euroopan innovaationeuvoston (European Innovation Council, EIC) rahoitusohjelmista.  Kaikille EIC:n tukemille hankkeille ja yrityksille tarjotaan lisäksi valmennusta, mentorointia, verkostoitumismahdollisuuksia ja muita liiketoiminnan kiihdytyspalveluita.

EIC Pathfinder

Tukea monitieteisille konsortioille läpimurtoteknologian tutkimiseen tai kehittämiseen. TRL 1–4. Lue lisää

EIC Transition

Rahoitusta uuden teknologian kehittämiseen markkinavalmiiksi. TRL 4–5/6. Lue lisää

EIC Accelerator

Rahoitusta startup- ja pk-yrityksille merkittävien innovaatioiden kehittämiseen. TRL 5/6–9. Lue lisää

EIC Prizes

EIC palkitsee Euroopan johtavia innovaatioiden kehittäjiä. Lue lisää

Euroopan innovaationeuvoston rahoitukset ja niiden edellyttämät TRL-tasot
Euroopan innovaationeuvoston rahoitukset ja vaadittava TRL-taso. TRL-asteikolla kuvataan tuotteiden, palveluiden ja tuotantomallien kypsyystasoa ideasta markkinavalmiiksi.

Investointirahoitus

EU tukee yritysten lainojen, mikrorahoituksen, takausten ja riskipääomarahoituksen saamista. Tässä tapauksessa päätöksen EU-rahoituksen tarjoamisesta tekevät paikalliset rahoituslaitokset ja sijoittajat, kuten pankit, pääomasijoittajat tai bisnesenkelit. Lue lisää

Kansainvälisten asioiden asiantuntija Kristiina Jokelainen SmartNorth Oy:stä sparrasi 6.4.2021 pidetyssä webinaarissa EU:n investointirahoituksista ja avasi asiaa case-esimerkeillä. Esitys Powerpoint-tiedostona.

InvestEU-rahasto

InvestEU-rahasto yhdistää 13 EU:n rahoitusvälinettä ja Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) yhdeksi instrumentiksi. InvestEU-kumppanit tarjoavat suoraan ja välittäjien kautta rahoitusratkaisuja sekä yksityisille että julkisille toimijoille.

InvestEU-portaali

Euroopan investointiohjelman portaali sijoittajien hakemiseen. Sivustolle voi lisätä oman projektinsa potentiaalisten sijoittajien löytämiseksi.

InvestEU-neuvontakeskus

Neuvontaa ja teknistä apua sijoituksia hakeville sekä tietoa EU:n sijoitusrahastoista.

Seuraava askel: EU:n laina- ja pääomatuet

Euroopan Investointirahaston (European Investment Fund) kautta tarjottavat lainatakaukset sekä pääoma- ja riskirahoitus.

Arctic Investment Platform (AIP)

AIP-toimeenpanohankkeen päätavoitteena on mahdollistaa arktisen alueen pk-yrityksille suunnatun investointialustan luominen vuonna 2022.

Euroopan investointirahaston välittäjät

Euroopan investointirahaston välittäjät Suomessa.

Kansainvälisen rahoituksen tukipalvelut

Suora EU-rahoitus on hyvin kilpailtua ja sen hakeminen vaatii asiantuntemusta ja aikaa. Kannattaa käyttää hyödyksi kaikki saatavilla oleva tuki jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa.

Team Finland

Team Finland -verkosto edistää Suomen ja suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Verkosto kokoaa yhteen yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja Suomen maakuvaa edistävät valtiorahoitteiset toimijat ja niiden tarjoamat palvelut.

Ely-keskus

Ely-keskuksen myöntämää yritysten kehittämisavustusta voi käyttää EU-rahoituksen hakuvalmistelussa ulkopuolisiin asiantuntijakuluihin. Osa Team Finland -verkostoa.

Business Finland

Business Finland tarjoaa tietoa kansainvälisistä ja eurooppalaisista rahoitusohjelmista sekä neuvoo rahoituksen hakemisesta. Osa Team Finland -verkostoa.

Lapin liitto

Lapin liitto antaa tietoa erilaisista alueellisista ja kansainvälisistä verkostoista, joissa mukana oleminen on yksi polku kansainväliseen rahoitukseen.

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto edistää näiden maakuntien elinkeinoelämän kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä Euroopassa sekä neuvoo Euroopan unioniin liittyvissä asioissa.

Tietoa kansainvälisestä yritysrahoituksesta ja EU:sta yrityksille

Enterprise Europe Network

Euroopan komission asiantuntemusta ja kansainvälistymispalveluita pk-yrityksille tarjoava verkosto. Tietoa EU-asioista, yritysten kansainvälistymisestä, IPR-neuvontaa, tapahtumia ym.

EU-rahoituksen hakukone

Hakukone sopivan EU-rahoituksen löytämiseen. Rajaus yrityksen koon, rahoituksen määrän ym. mukaan.

Euroopan komissio: Yritystoiminta, talous, euro

EU:n talous ja kauppa sekä yritysten resurssit, rahoitus ja verkostoituminen. Ympäristöä, kilpailua ja tuoteturvallisuutta koskevat EU-säännöt.

Käytännön tietoa yrittämisestä EU:ssa

Asiaa mm. yritystoiminnan harjoittamisesta, verotuksesta, myyntitoiminnasta ja tuotevaatiumuksista EU:ssa.

Vienti EU:sta, tuonti EU:hun – Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää

Tietoa mm. tulleista ja veroista, tullimenettelyistä, alkuperäsäännöistä, kaupan esteistä sekä tuotevaatimuksista.

EU-rahoitusopas matkailualalle

Opas sisältää tietoa, linkkejä sekä esimerkkejä aiemmista EU-rahoitetuista matkailuun liittyvistä hankkeista.

Hankekumppanuus ja verkostot

Yritys voi päästä käsiksi kansainväliseen rahoitukseen myös hankekumppanuuden ja verkostojen kautta.