Viisi näkökulmaa innovaatioekosysteemeihin
Innovaatioekosysteemin merkitys
Innovation Ecosystems: Leveraging their Power for Organizational Success and Strategic Change – MIT Sloan Executive Education
MIT:n mukaan innovaatio on prosessi: Process of taking ideas from inception to impact. Innovaatiolla ei viitata vain työn lopputulokseen, vaan siihen kuuluu koko kehityskulku ideasta valmiiseen, vaikuttavaan tuotteeseen.
Vaikuttavuus ei välttämättä tarkoita taloudellista hyötyä, vaan se voi merkitä myös jonkin sosiaalisen haasteen tai ympäristöongelman ratkaisua.
Eniten innovaatioita syntyy vahvoissa innovaatioekosysteemeissä. Innovaatioekosysteemit ovat paikallisia – ei niinkään globaaleja – verkostoja. Parhaiten toimivien innovaatioekosysteemien reseptissä on seuraavat aktiiviset ainesosat:
- innovaatiovetoisia yrittäjiä ja start-upeja
- yliopisto/korkeakoulu
- (alueellinen) hallinto
- suurempia yrityksiä
- riskipääomaa, on se sitten bisnesenkeleiltä, omaisilta tai pankista
Mikään näistä tahoista ei ole ekosysteemissä asemassa, josta se voisi yksin määrätä ekosysteemin resursseista tai suunnasta. Esimerkiksi alueellisen hallinnon tehtävänä on tukea innovaatioekosysteemiä, ei yrittää hallita sitä. Kaikkien osapuolten on kuitenkin oltava vuorovaikutuksessa sekä kartalla omasta roolistaan ja merkityksestään ekosysteemissä.
Paikalla on merkitystä, vaikka digitaalisuus onkin lyhentänyt välimatkoja. Paikallisen innovaatioekosysteemin toimivuus voi joko houkutella yrittäjiä alueelle – tai saada niitä muuttamaan muualle paremman perässä. Ekosysteemiä ei kuitenkaan voi pakottaa tiettyjen aluerajojen sisälle; sovitut maatieteelliset rajat voivat olla innovaatioiden kannalta keinotekoisia.
Pienemmässä mittakaavassa myös yrityksen sisäinen toimintakulttuuri vaikuttaa yrittäjähenkisten työntekijöiden rekrytointimahdollisuuksiin ja vaihtuvuuteen. Innovaatiotoiminnan johtajuudessa on mm. oleellista vähentää epäonnistumisen pelkoa ja pikavoittojen tavoittelua ja rohkaista myös pieniin kokeiluihin. Myös monimuotoisuus on avainasemassa: erilaisten ihmisten, taustojen, sukupuolten, koulutustasojen ja ajattelutapojen huomioiminen.
Innovaatioekosysteemi ja yritykset
Innovation: Ecosystems | SMU Research – Singapore Management University
Toimivassa innovaatioekosysteemissä pienikin yritys voi olla merkittävässä roolissa ja kasvaa verkoston tuella kokoaan suuremmaksi. Ekosysteemissä on taustalla ajatus, että kaikkea ei voi tehdä tai hallinnoida itse. Hallinnointipyrkimykset johtavat helposti siihen, että rajoitetaan ekosysteemin muiden osapuolten luovuutta.
Yritykset oppivat ja hyötyvät ekosysteemissä toisiltaan ja muilta ekosysteemin toimijoilta. Kokonaisuudessaan innovaatioekosysteemi on yksittäistä yritystä joustavampi ja voi siten edistää tehokkaammin innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan syntymistä.
Korkeakoulujen on tärkeää tieteellisen julkaisutoiminnan rinnalla tuottaa yleistajuista tietoa, joka hyödyttää innovaatioekosysteemin toimijoita, esimerkiksi yrityksiä, käytännössä.
Yliopiston (korkeakoulun) rooli innovaatioekosysteemissä
The Role of Universities in Regional Innovation Ecosystems – European University Association (EUA)
Korkeakoulujen tehtävä innovaatioekosysteemissä on
- tuottaa ja jakaa tietoa ja osaamista, edistää avointa innovointia.
- yhdessä alueen hallinnon sekä yritysten kanssa suunnitella ja toteuttaa innovaatiotoimintaa tukevia toimenpiteitä.
- tehdä käytännön yhteistyötä yritysten, järjestöjen, kansalaisten ym. kanssa.
- tukea opiskelijoiden ja tutkijoiden yhteisluomista, innovaatiotoimintaa sekä start-up-yritysten perustamista.
Innovaatiot tulisi korkeakouluissa nostaa opetuksen ja tutkimuksen rinnalle. Käytännössä se tarkoittaisi esimerkiksi
- ongelmanratkaisu- ja johtamistaitojen harjoittamista.
- kriittisen ja luovan ajattelun vahvistamista.
- monitieteellistä lähestymistapaa.
- projektioppimista ja ongelmalähtöistä oppimista.
- digitaitojen oppimista.
- opiskelijoiden itsenäisesti suunnittelemaa ja järjestämää toimintaa.
Innovaatioekosysteemin rakentaminen organisaation sisälle
Five Principles for Building Innovation Ecosystems – Tendayi Viki
Tendayi Vikin viisi lähtökohtaa innovaatioekosysteemin rakentamiseen suuren organisaation sisällä (tiivistys ja vapaa suomennos):
- Innovaatio-ohjelma: Yrityksen linjaus siitä, millaisiin innovaatioihin satsataan aikaa ja rahaa: millaisia ongelmia yrityksen innovaatiotoiminnalla pyritään ratkaisemaan?
- Innovaatioportfolio: Innovaatioihin panostaminen yhtä aikaa kolmella aikajänteellä: miten kehitetään nykyisiä tuotteita, miten jatketaan yrityksen kasvua viiden ja kymmenen vuoden päähän?
- Innovaatiorakenne: Yrityksen strategia innovaatioiden johtamiseen: miten ohjataan ja mahdollistetaan innovaatioiden kehittämisen eri vaiheita?
- Innovaatiotilinpito: Innovaatioiden edistymisen tuki ja seuranta: mitä ideoita kannattaa viedä eteenpäin ja rahoittaa jatkossakin, mitkä innovaatiot sopivat yrityksen linjaan?
- Innovaatiokäytäntö: Innovaatiotoiminnan käytännön harjoittelu: miten lisätään yrityksen ja sen työntekijöiden innovaatiovalmiuksia?
Kestävyys ja innovaatioekosysteemit
Sustainability and the innovation ecosystem: Bruce Walker Ferguson at TEDxWWF – TEDx Talks
Ilmastonmuutoksen ja muiden globaalien kriisien vuoksi innovaatioita tarvitaan entistä nopeammin. Innovaatioiden edellytyksiä parannetaan rakentamalla toimivia innovaatioekosysteemejä.
Innovaatiotoimintaa voi johtaa, mutta innovaattoreita ei voi määrätä tuottamaan vain onnistuneita tuloksia. Innovaatiot eivät synnyt suoraviivaisesti, vaan usein arvaamattomasti ja tehottomasti. Innovaatiotoimintaa johtavien tehtävänä on luoda oikeanlaiset puitteet innovaatioille verkostomaisessa innovaatioekosysteemissä, johon kuuluvat sidosryhmät sekä säännöstö, joka ei tukahduta innovaatiotoimintaa esimerkiksi liialla byrokratialla.