Arktinen muotoilu ja kehittämisympäristöt
Lappilaisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden asiantuntijapalvelut yhden luukun periaatteella maakunnan elinkeinoelämän saataville
Arktinen muotoilu ja kehittämisympäristöt -klusterin tarkoituksena edistää maakunnan elinkeinoelämän kehittymistä korkealaatuisen muotoilun, tutkimuksen ja kehitystoiminnan avulla sekä lisätä yritysten investointeja tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen.

Kehittämisympäristöt ovat oppimis- ja innovaatiokäyttöön tarkoitettuja fyysisiä ja virtuaalisia ympäristöjä, kuten laboratorioita, studioita, pajoja tai simulaatioympäristöjä, joissa tuotteita, palveluita ja osaamista voidaan kehittää.
Kaipaatko apua tuotekehitykseen?
Tarvitsetko tutkimuksen tai selvityksen yritystoimintasi tueksi?
Klusteri on yrityksesi TKI-toiminnan tukena. Näin se käy:
Palvelutarve
Ensimmäinen askel on tutustua
- klusterin palveluportaaliin ardico.fi, jonka kautta on helppo löytää soveltuva asiantuntijapalvelu esimerkiksi avainsanojen avulla, tai
- Arcta-muotoilukeskuksen palveluihin.
Palvelutarpeessasi voi olla kyse esimerkiksi selvityksestä, muotoilusta tai brändäämisestä, tuote- tai palvelukehitysprojektista tai näiden yhdistelmästä.
Kontakti
Ota yhteyttä! Yhteyshenkilöt on merkitty Ardico-portaaliin kunkin asiantuntijapalvelun kohdalle. Arctaan saat yhteyden lähettämällä sähköpostia osoitteeseen arcta(at)ulapland.fi. Yhteyshenkilö kokoaa klusterin tuella tarvittaessa monialaisen tiimin vastaamaan tarpeeseesi.
Yksityiskohdat
Sovitaan yhdessä palvelun sisällöstä ja aikataulusta sekä mietitään sopiva rahoitusinstrumentti (esim. Business Finlandin innovaatioseteli).
Osa klusterin palveluista tuotetaan opiskelijatyönä asiantuntijoiden ohjauksessa, jolloin palvelu voi olla tilaajalle maksuton.
Suunnitelma
Saat palvelusta tarjouksen tai toteutussuunnitelman, joka toivottavasti johtaa yhteistyöhön!
Toteutus
Tarjouksen tai toteutussuunnitelman hyväksymisen jälkeen pyörähtää käyntiin palvelun toteutus. Klusteri kokoaa yhteen asiantuntijatiimin ja tiimi aloittaa työskentelyn – selvityksen, tutkimuksen tai kehitystyön – sovitun mukaisesti.
Tulokset
Luovutamme tulokset käyttöösi.
Klusterijohtaja Raimo Pyyny | raimo.pyyny (at) lapinamk.fi | 040 555 8065
Tutustu referensseihin
Muutamia esimerkkejä klusterissa toteutetuista projekteista:
Tavoite: Metsän tuhkalannoituksia tekevä yritys oli kiinnostunut laajentamaan toimintaansa Lappiin ja tarvitsi selvityksen toiminnan edellytyksistä.
Toteutus: Monialainen selvitys Lapin AMK:n ja Suomen metsäkeskuksen asiantuntijoiden yhteistyönä.
Tulos: Yrittäjälle tuotettiin selvitys tuhkan saatavuudesta ja mahdollisista asiakkaista Lapissa.
Tulevaisuus: Yritys jatkaa TKI-panostusta ja pyrkii Lapin markkinoille selvityksen antamin tiedoin.
Yritys rahoitti palvelun ProAgrian myöntämällä kehittämisrahoituksella.
Tavoite: Yritys halusi kehittää paikallisesti tuotetun, ympäristön kannalta kestävän muovipullon lappilaisen veden saattamiseksi kansainvälisille markkinoille.
Toteutus: Lapin AMK:n ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoiden monialaisena yhteistyönä.
Tulos: Pullolle valittiin materiaali, joka soveltuu kierrättämiseen ja jonka hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni.
Tulevaisuus: Yritys jatkaa TKI-panostusta, ja sen tavoitteena on perustaa pullolle tuotantolinja.
Yritys rahoitti palvelun Business Finlandin myöntämällä innovaatiosetelillä.
Tavoite: Yritys halusi luoda ympärivuotiseen käyttöön soveltuvan keinotekoisen, ympäristön kannalta kestävän saunavihdan, joka myös näyttää hyvältä.
Toteutus: Vihdan toteuttamiseen soveltuvia materiaaleja testattiin Luonnonvarakeskuksen ja Lapin AMK:n yhteistyönä.
Tulos: Työn tuloksena syntyi selvitys ympäristön kannalta kestävään saunavihtaan soveltuvista luonnonmukaisista materiaaleista.
Tulevaisuus: Yritys jatkaa tuotteen kehittämistä selvityksen pohjalta.
Yritys rahoitti palvelun Business Finlandin myöntämällä innovaatiosetelillä.
Yhteistyötä startup-yrittäjien näkökulmasta:
Tarinapaja Oy on saanut alkunsa vuonna 2017. Tarinapajan perustaja Tuomas Toivainen aloitti animaatiosarjansa Hullu – hullumpi – yläaste tekemisen jo vuonna 2014 ja teki sarjan ensimmäiselle tuotantokaudelle lähes kaiken itse aina animoimisesta musiikin säveltämiseen. Yritys perustettiin kun matkaan tarvittiin lisää animaattoreita ja muuta työryhmää. Tätä nykyä sarja on Tarinapaja Oy:n ja Animagencyn yhteistuotantoa ja työllistää useita alan osaajia ympäri Suomen.
Keväällä 2021 Toivainen päätti järjestää animaatiokurssin Lapin yliopistolla animaatiosta kiinnostuneille. Kurssi sai alkunsa Toivaisen omasta ideasta työllistää ja tuoda yhteen osaavia henkilöitä sekä lappilaista osaamista. Kurssi toimii hyvänä esimerkkinä Tarinapajan yhteistyöstä yliopiston kanssa ja samantyyppistä toimintaa olisi tarkoitus järjestää jatkossakin. Lapin yliopisto tarjoaa tähän hyvät mahdollisuudet ja tilat.
Tarinapaja Oy:n toimitilat ovat Lapin Yliopiston F-siivessä, jossa työskentelee muitakin startup-yrittäjiä. Toivainen opiskelee audiovisuaalista mediakulttuuria työnteon ohessa. Lapin yliopiston tilat antavat mahdollisuuden työskennellä muiden inspiroivien ihmisten ympäröivänä sekä mahdollisuuden tavata samanhenkistä porukkaa sekä verkostoitua. Yhteistyön mahdollisuudet ovat rajattomat.
Tällä hetkellä korona rajoittaa toimintaa ja siitä selviäminen on jo monelle yrityksille oma operaationsa. Verkostoituminen ei myöskään ole samalla tavalla mahdollista kuin mitä olisi normaalissa tilanteessa. Positiivista on kuitenkin, että animaatiokurssi oli mahdollista toteuttaa vielä lähiopetuksena, mikä oli monelle yksi valopilkku koronan värittämässä arjessa.
– Nyt tehdään töitä ja yritetään selvitä korona-ajan yli, sanoo Toivainen.
Silhaus on startup-yritys, joka on toiminut vuodesta 2016 alkaen tuottaen soveltavaa ja osallistavaa taidetta helposti saavutettavaan muotoon. Taidetoimintaa on kehitetty muun muassa Rovaniemen kaupungin palvelukodeissa ja lastenkulttuurin toimialueella.
Taide lisää tutkitusti ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Silhauksen tavoitteena on olla osaltaan tuomassa taidetta ja kulttuuria osaksi organisaatioiden jokapäiväistä arkea ja uudenlaista toimintakulttuuria. Taiteen avulla voi syventää esimerkiksi tapahtumatuotantojen kokemuksellisuutta tai tehdä innovatiivista kehittämistyötä. Silhauksen kohderyhmiä ovat lapset ja nuoret, ikäihmiset, työyhteisöt sekä yritykset.
Silhaus on tehnyt vahvaa yhteistyötä Lapin yliopiston kanssa ja siitä on ollut yritykselle hyötyä.
– Toimialani on kehittyvä ja uusi, joten yhteistyöpintoja Lapin yliopiston kanssa on useita, kertoo Silhauksen perustaja Niina Oinas. Yhteistyö on tuonut uusia verkostoja ja Silhaus on ollut mukana muun muassa erilaisissa hankevalmisteluissa, joiden tarkoituksena on kehittää ja juurruttaa alan toimijuutta. Hankevalmistelut ovat liittyneet muun muassa taiteen tuomiseen osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvoinnin palveluita.
Silhauksella on toimipiste Lapin yliopiston F-siivessä. Arctassa Oinasta houkuttelivat työtilat ja sosiaalisempi työympäristö kotitoimistoon verrattuna. Yliopistolla on paljon annettavaa uuteen ja kehittyvään toimialaan taiteen edistämisen tutkijana ja kouluttajana.
Oinas on erityisen kiinnostunut tutkimuksen roolista alan kehittäjänä. Taiteen roolia kehitetään jatkuvasta ympäri maailmaa.
– Kansainvälistyminen on tavallaan ollut mielessä, mutta ensin täytyy saada toimialaa selkeämmäksi ja kestävämmäksi suomalaisen yhteiskunnan raameissa, kertoo Oinas.
Teknologiset valmiustasot (TRL)
Klusterin palvelumalli perustuu teknologisiin valmiustasoihin (Technology Readiness Levels, TRL). TRL-asteikkoa käytetään kuvaamaan tuotteiden, palveluiden ja tuotantomallien kypsyystasoa. Asteikossa on yhdeksän tasoa, joista yhdeksäs on kypsin.
Asteikkoa sovelletaan myös innovaatioiden kehityksen arvioimiseen, jolloin puhutaan innovaatiokypsyystasoista (IRL, Innovation Readiness Levels).
Asteikon avulla yritys voi arvioida ne tasot, joihin sen toiminta sijoittuu sekä innovaatioiden kehityspolun vaiheen. Innovaatioiden kehittäminen ei useinkaan ole suoraviivainen prosessi, vaan polku voi kulkea useampaan kertaan saman tasoportaan kautta. Yrityksen toiminta taas voi sijoittua vain tietyille tasoille, eikä pyrkimyksenä aina ole nousta asteikkoa pitkin.
Lapin ensimmäinen digitaalinen innovaatiokeskittymä

*Arktiset kehittämisympäristöt -klusteri yhdistyi Arktinen muotoilu -klusterin kanssa 1.9.2022.
Yksi esimerkki digitalisaation mahdollisuuksista on Dropstick-sensori, joka tekee ajokelin ennustamisesta älykkäämpää.
Suomen talven vaihtelevat sääolosuhteet tuovat ajamiseen haastetta ja teiden liukkaus on usein ongelma. Sensori pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin mittaamalla tienpinnan eri kerrosten lämpötiloja tehden sään ennustamisesta huomattavasti tarkempaa ja reaaliaikaisempaa. Dropstick-sensorin on kehittänyt Lapin ammattikorkeakoulun nopean prototypoinnin palveluyksikkö TEQU yhteistyössä Marjetas Academyn kanssa.
Sensori hyödyntää IoT-verkkoa, joka mahdollistaa datan siirron langattomasti ja edullisesti. Koko Euroopan laajuisen IoT-verkon avulla Dropstick toivotaan vietäväksi myös Euroopan markkinoille tulevaisuudessa.
“Yhteistyö TEQU:n kanssa on ollut erinomainen asia. TEQU:n kehittämisporukka kuuntelee herkällä korvalla ja asioissa liikutaan ripeällä aikataululla. Markkinointi maailmalle on ollut myös menestyksekästä ja Euroopasta asti on tullut yhteydenottoja”, kertoo Marjetas Academyn toimitusjohtaja Jari Marjeta.
Dropstickin lisäksi Marjetas Academyn palveluita on kelipalvelualusta, jossa mittaamisen tarkkuus perustuu sensoreiden kattavuuteen. Sensorit ovat edullisia ja niitä on useita, joka mahdollistaa paikallisten sääolosuhteiden kattavan havainnoinnin. Marjetas Academy on kehittämistyössä ajan hermoilla digitalisuuden sekä tulevaisuuden trendien suhteen.
Klusteri pähkinänkuoressa
TRL-luokitellut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut Lapissa
Noin 50 modernia kehittämisympäristöä, yli 750 asiantuntijaa
Monitieteelliset tutkimusyhteisöt Lapin yliopistosta, Lapin AMK:sta, Lukesta, GTK:sta, Ammattiopisto Lappiasta ja Lapin koulutuskeskus REDUsta
Palveluportaali Ardico.fi
Virallisen digitaalisen innovaatiokeskittymän status
Koordinoijana Lapin ammattikorkeakoulu
Arktiset kehittämisympäristöt -klusteri ja Arktinen muotoilu -klusteri yhdistyivät 1.9.2022. Alun perin nämä klusterit oli perustettu vuonna 2015.
Esimerkkejä klusteriin kuuluvista kehittämisympäristöistä:
ARCTA Arctic Art & Design Labs – arktisen muotoilun ja taiteen osaamiskeskus
SINCO – palvelumuotoilulaboratorio
FrostBit – ohjelmistolaboratorio
SKY– hoitotyön simulaatio- ja kehittämisympäristö
ENVI – terveys- ja sosiaalialan virtuaalinen oppimisympäristö
Arctic Steel and Mining – materiaali- ja tuotantotekniikan tutkimus ja testaus, esim. ruostumaton teräs ja ultralujat rakenne-, kulutus- ja suojausteräkset