Älykkään erikoistumisen klusterit kestävämmän kasvun tukena
Näin syksyn kynnyksellä palataan hetkeksi kesäkuun alkuun ja Euroopan vihreään viikkoon. Kun EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen puhuu vihreän viikon konferenssin aloitussanat, iskee kuuntelijan tajuntaan tietoisuus äitimaamme hälyttävästä tilasta. Saasteet uhkaavat yli miljoonaa kasvia ja eläintä.
Saasteet ilmassa, maassa ja vedessä vahingoittavat niin ihmisten terveyttä kuin ekosysteemejä. Puhutaan globaalista yhteisestä haasteesta, sillä saasteet eivät tunnista maiden rajoja, kuten Euroopan komission ympäristöasioista vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius toteaa puheenvuorossaan.
Toukokuussa 2021 Lappi seurasi jälleen EU:n esimerkkiä ja järjesti Lapin vihreän viikkonsa osana EU:n vihreää viikkoa. Tapahtumaviikolla aktivoitiin toimijoita kertomaan toimintamalleistaan, ideoista ja tuotteistaan, jotka tukevat EU:n tavoitetta saasteettomuudesta ja nollapäästöistä.
Viikolla toteutettiin Maailman puhtain ilma nyt ja tulevaisuudessa -webinaari, joka pureutui kestävän talouskasvun teemoihin. Pitkäjänteisen työn tuloksena syntyneet Älykkään erikoistumisen klusterit pääsivät myös esille, ja ympäristöahdistuneen kuuntelijan mieltä lämmitti kuulla kestävyyden ja saasteettomuuden eteen tehdyistä toimista yritysmaailmassa.
Digipolis Oy:n vetämä Arktinen teollisuus ja kiertotalousklusteri toimii hyvänä esimerkkinä kestävyyden eteen työskentelevästä verkostosta. Klusterin tarina alkoi vuonna 2014, kun Lapissa teollisuus ja kiertotaloussektorin toimet valittiin yhdeksi EU:n komission klustereiden kehittämisen mallialueiksi. Lapissa teollisuus ja kiertotaloussektoreilla klusteritoimintaa on kehitetty pitkäjänteisesti, jo noin 15 vuoden ajan. Osana tätä kehitystä vuonna 2017 Kemiin perustettiin Kiertotalouskeskus, jossa yhdistettiin asiantuntijuus ja yritysmaailmasta kumpuavat kiertotalouden haasteet.
Klusterin johtaja Tuomas Pussila kertoi webinaarissa, kuinka Kiertotalouskeskus oli vastikään tukemassa erään kiertotalouskeksinnön syntyä kansainvälisellä tasolla. Keksintö kumpusi Vietnamissa syntyneestä valtavasta määrästä katkaravunkuorijätettä, joka sai aikaan vipinää savolaisessa BiosO4-yrityksessä. Lopputulemana yritys kehitti kuorista biopolymeerimenetelmän, jolla voidaan puhdistaa vettä ja kaasua haitallisista rikkiyhdisteistä.
Kiertotalouskeskuksen avustuksella yritys pääsi yhteistyöhön VTT:n ja Business Finlandin kanssa, mistä seurasi kumppanuus kaksivuotiseen tuotekehitystä ja vientiä edistävään hankkeeseen. Ympäristölainsäädännön tiukentuessa kiertotaloudessa on myös tulevaisuudessa liiketoiminnan kannalta merkittävä potentiaali. Lue koko juttu täältä.
Tällaiset elävän elämän esimerkit kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä kirkastavat klusterien potentiaalia välittäjinä, jotka mahdollistavat hedelmällisiä liikekumppanuuksia ja edistävät kestävää kasvua. Klustereiden merkitys korostuu tulevalla EU:n ohjelmakaudella, joten myös rahoituksen saamisen kannalta on tärkeä tiedostaa klustereiden rooli.
Jotta pystymme vastaamaan globaaliin haasteeseen saasteettomuudesta ja nollapäästöistä, tarvitsemme lisää tämän kiertotalouskeksinnön kaltaisia esimerkkejä ja ylirajaista yhteistyötä. Tässä työssä Älykkään erikoistumisen klusterit ovat Lapissa niitä, joiden puoleen kääntyä.
Voit katsoa koko tapahtuman klusterisession täältä.
Kirjoittaja Pia-Maria Hokkanen työskentelee ASG -hankkeessa.